miksi emme ottaisi hetken, pään irti kaamospelleilystä ja pimeänahdistuttamisesta - katse puihin. tuprupeite sokerikuori kaikkien honteloiden luidensa yllä. tämä maa muuttui pehmeäksi hattaraksi. unessa kahlaamme siinä ja sinä löydät sen alta kuolleen siilin. mutta nyt sinä juokset ja minä istun pulkassa. yö on hiljaa ja höristää korviaan hengenvedoillesi. täällä me liihotamme kaksi villiä lasta. jossain lumen kuoren alla maa syntyy uudestaan.
"eilen meni myöhään vaikka nyt on tiistai
jotain rajaa, ulkona sataa nurmikolle ja kirkon katolle ensilumi
--ulkona sataa vielä vihreiden lehmusten päälle ensilumi
joku oli heittänyt
mun vanhat lenkkarit
sähköjohdon päälle
tänä aamuna ne olivat kadonneet
kuka ne vei
ne olivat hei
maamerkkinä niille
joiden haluan löytävän luokseni
talossa on hiljaista kaikki on jo menneet
minä olen vapaa, ja ulkona sataa pallokentän lasten niskaan ensilumi
eilen meni myöhään vaikka nyt on tiistai
jotain rajaa, vieläkin sataa ja niin kuin aina muuttuu vedeksi ensilumi
joku oli heittänyt
mun vanhat lenkkarit
sähköjohdon päälle
tänä aamuna ne olivat kadonneet
kuka ne vei
ne olivat hei
maamerkkinä niille
joiden haluan löytävän luokseni" Scandinavian Music Group - Tiistai
maailma on niin pieni ja hapan. kuin soturinsa konsanaan. väsyneitä juomaan maan lapsien hikeä. missä asiat sitten olisivat paremmin. en muuta voi, en muuttaa voi. en muualle enkä itseäni. liityn karmaisevien limettien joukkoihin. me kuljemme kaduilla hännät alhaalla korvat luimussa. tämän maailman periaatteille irvistämme jätämme eteismaton salkoon roikkumaan.
