minä katson ulos
yksipäisten silmämunien läpi
toisin kuin kulmakunnan naiset
monine ulottuvuuksineen
yhden luunvärisen koltun alla
juhannuksenväriset harhaluulot
ytimistään kiinnittyneet pelkotilat
ja tuolia pehmittämässä
lasten unohtuneiden pehmoeläinten
lämpimät karvasisälmykset
vastapelurin selkäpielissä
kylmettyneet hikikarpalot
rutikuivat juotikkaat imivät
voitonnälän
näillä leveyspiireillä
karhutkaan eivät pysy lupauksissaan
pojat haudataan päällekkäin
ja laulajamummot tienvarsilla
huutavat menetettyjä ensirakkauksiaan
me metsittyneet
pystyynkuolleet kelot
yksin varpaillaan seisten
tanssimme hidasta tiputanssia
ja kun aika käy vähiin
peittelemme sateenkaaren
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti