CLAES ANDERSON, UUSI RAKASTETTUNI.

6. RUNO


"Minulla on vettä päässä, sataa, vasen
       polveni yskii.
Näkökenttä on täynnä läiskiä, piilotajuntaa
       jäytää häpeällinen sairaus.


Kaikki on ylösalaisin kuin perunkirjoituksen jälkeen,
      itkun sekaista naurua & naurun sekaista itkua.
Ehdinkö syödä voileivän ennen kuin kuolen, sitä moni kysyy itseltään,
      mutta vastausta ei tipu.
Syö hitaasti ja pyreeksi hyvin, äiti on taas poissaolossaan
      niin läsnä.


Sitä ruhjoutuu, kun törmää itseensä kovassa vauhdissa,
     vetää itsensä väärään kurkkuun.
Sydän hyppää nieluun, pää repeää irti, silloin ei ole itku
     kaukana.


Jos hyvyyttä ei ole, onko pahuutta? Ludwig W. tiesi, että
     kysymykset olivat omia ongelmiaan.
Me tiedämme niin vähän, tunne lämpö vatsassasi, vaikka
     se on ruuvattu irti."


                                                                  Claes Anderson: On kylmä, täällä palaa (WSOY 2004)