mikä päivä! sunnuntait ovat ihmeellisiä päiviä. tässä päivässä tosin oli jotain poikkeuksellista hekumaa, liekö tuo kevätaurinko joka leikki iholla ja sai sielun ahmimaan valoaan. tällaisia kevätpäiviä lisää kiitos, ei niitä harmaita joina tahtoisin pissiä housuun silkasta harmituksesta ja irvistää vastaantulijoille. ilmassa tuoksuu jo kevät ja sora nauraa tutusti kengänpohjien alla - ihmisetkin alkavat hiljalleen kurkistaa talvikuorestaan. katsovat jopa silmiin kun yritän hymyillä heille.
nämä keväät ovat niin erilaisia nykyisin.
olen iloinen, että silti huomaan vuodenaikojen vaihtumisen, moni ei. heistä jotka kulkevat saappaissani.
kirjani odottaa maltillisena lihaa kansiensa väliin, olen nimittäin vihdoin alkanut kokoamaan tekstejäni yksiin kansiin! jospa joku hullu vielä menis ja julkaisisi ne, who knows. XP
tästä päivästä vielä kerron Sinulle. <anteeksi jos näistä teksteistä tuppaa tulla sitä tänään-söin-lihapiirakan-nakkikiskalla-siinä-äidin-vanhassa-hippimekossa-sitten-menin-kotiin-ja-soitin-huuliharppua-liibalaabaa, mutta tämä päivä kun on ollut niin huisin inspiroiva, ei mahda mittään.> <i'll always love Hibiscus tea.>
asiaan.. tänään tapasin erään todella inspiroivan tytön, aivan ihmeellisen. ennen en olisi malttanut tutustua hänenkaltaiseensa, on nimittäin varsin erilainen kuin minä itse. hyvin käytännöllinen, AAMUVIRKKU <nousee kuudelta aamuisin, mammamia!ö>, hyvällä tavalla tylsähkö, hyvin vaatimaton, "plain", ei tahdo olla esillä tai tehdä itsestään nroa. hänessä vaan oli jotain kummaa pilkettä ja pulppuavaa elämänintoa, jollaista en usein tapaa ihmisissä enää. sitä paitsi kuka keksi, että on haluttavaa olla sellainen, joka aina huomataan, jonkinlainen oman elämänsä JULKKIS.? miksei ole enää LUPAA OLLA SEINÄRUUSU? miettikäähän, kun JOSKUS SEINÄRUUSUT OVATKIN SISIMMÄLTÄÄN NIITÄ MIELENKIINTOISIMPIA IHMISIÄ. eikä ne turhimot, itsensätäyteiset ähäkutit. right?
<viime yönä Brida sitten lopulta kiskoi sen hääkimppuni kirjahyllyn päältä ja aamulla herättyämme se oli raiskattu tuhannen säpäleiksi pitkin asuntoamme.. i so hate this cat. ja rakastan enemmän kuin mitään.
tämä tyttö myös innoitti minua kertomalla lapsuusleikeistään, kuinka sitoi narun päähän muovipussin, hedelmäpussin, sellaisen mihin tuuli kernaasti tarttuu, ja leikki että se oli koiransa kun tuuli sitä juoksutti ilmassa. teki heti mieli rynniä kadulle kokeilemaan! :P ah.
isänsä hylkäs hänet lapsena ja siit on siltikin kasvanu niin tasapainoinen ja terve nuori nainen. how can i do the same?
mitäs muuta.
väinös iltapäiväteellä. tuuli leikki mun hiuskuontalossani. kuljin jalkani risaisiksi. kuvasin vähän. vein anopille kukkasia kun se on sairaana. söin pizzaa ja nuuskin liljoja joita eilen ostin stockalta. eilen muuten nuuskin niitä myös siellä kaupassa ja kuljinpa sitten nenä oranssina ympäri kaupunkia ihmetellen miks ihmiset kyylää. pikku poika hihkas mulle et: "TON TYTÖN NENÄS ON PORKKANAA!" ja mä ajattelin et se on varmaan joku sekopää. kunnes sitten virolaispariskunta tarjos mulle kyytiä ja kysyivät miks mul on ketsuppia nenässä. XP hupaisaa..
well. tänäisestä viel, voitteko kuvitella terapeuttisempaa puuhaa kuin AJELLA YMPÄRI KAUPUNKIA JA HUUTAA RAKKAASI KANSSA MITÄ ERIKOISEMPIA ÄÄNNÄHDYKSIÄ MITÄ PÄÄHÄSI TULEE. ? :D:D:D loved it. hihkuttiin äänemme käheäksi ja tunsin miten joku lukko sisältäni aukes. kokeilkaa ihmees. teki niin hyvää.
muistuttakaa et kerron kolme vinkkiä miten valmistautua kesään, ens kerral.
ugh, huomenna arabiaa ja tanssia.
pakko vähän laihtuakin olisi, jos saisin vihdoin aikaiseks tehdä avocado-pirtelöä. :p
LOVELOVE.
xoxoxo
Amèlie
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti