SEASONAL AFFECTIVE DISORDER = "SAD". AND HOW TO AVOID IT.

kkk kaamos.
kaamosmasennus. masennus.
onko sitten helppo hymyillä kun katsot ulos ja maakin on antautunut talventulon ahmaisiin kouriin, ihan kuin siinä pieni ihminen jaksaisi pistää hanttiin..
puut pudottavat viimeisetkin hiuksensa ja taivas on sen värinen, jollaisen värin nimen tulisi olla "lohduttomuus". tai "kuollut pulu". esim. "sen tyypin takki oli lohduttomuuden värinen".
maa on märkää ja saa kissani haisemaan mädiltä lehdiltä ja kengät kastuvat aina ja tukka ja mieli.
ja mieli mustuu pimenevien iltojen sylissä..

siksi päätinkin joka kirjeessäni ennen kevään kuhertelua suupielissämme kertoa vinkin tai kaksi, kuinka elää sinne asti. Teidän ja itseni psyykkaamiseksi. :>
here we go.

#1. juo teetä.
          tähän aikaan vuodesta on lupa satsata entistä laadukkaimpiin teihin. nyt kupissa: KUSMI TEA Paris, Kashmir Tchaï. ja maailma on hetken parempi paikka.


#2. mene passikuvakoppiin hyvän ystävän kanssa.
    irvistele, hulluttele, naura.
    vaihtoehtoisesti käytä oman kameran itselaukaisintoimintoa tai osta kertakäyttökamera ja anna lapsetuksen viedä. tai kokoa iso kollaasi seinälle kaikista vanhoista ystävyyshassutuskuvista. vaikka vessan oveen tai isoon vanhaan rumaan tauluun. tähän voi varata viikonkin tai enemmän. lasi viiniä tai sitä teetä, kynttilöitä ja laatikko muistoja ja sakset ja liimaa. there you go.!


kaamoksentorjuntalaitoksesta,
Amélie.
xoxoxo