MIKSI PYSYTELLÄ OMANA ITSENÄÄN.

lisää Claes Andersonia, ennen kuin palautan.



29. RUNO

"Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä
    kaupalla.
Silloin on se mikä on, siitä tuomio tulee.


Se joka ponnistelee ollakseen niin kuin muut
    ei ole enää oma itsensä.
Hän on nääntynyt ja sellainen kuin ihmiset yleensä.


Mukana normaalissa mielettömyydessä, normaalissa
    teurastuksessa.
Mielettömän normaaleissa puhdistuksissa.


Tule siksi mikä olet, tai kerran olit, tulematta
    toisten kaltaisiksi.
Vältä paikkoja jotka tuovat mieleen auschwitzin, gulagin tai
    taivaallisen rauhan aukion."

LOOK UP.

KAKS ASIAA.

kaksi parasta juuri nyt:
1. se, kun kissa kiehnää turkkiaan vasten paljasta säärtä.
2. se, kun vatsallasi sängyssä maaten potkaisee peittoa ja se hiljalleen laskeutuu takaisin nahalle; ensin pussilakana, sitten itse peitto.


olen hiljaa onnellinen siitä, että pitkästä pitkästä aikaa kykenen kokemaan ja tuntemaan onnea tämänkaltaisista pienistä mitättömyyksistä. 
"eikä maksa mitään!"


paitsi jos joudut hankkimaan sen kissan ja tarkoitukseen sopivan, tarpeeksi ilmavan peiton.
tai vaihtoehtoisesti voi itseään sivellä myös karvahatulla ja maata vähäpukeisena sängyllä ja pyytää jotakuta huljuttamaan ylleen vaikkapa isoa silkkihuivia.
tärkeintä on se karvatnostattava, euforinen "ihotunne", joka yhdistää meidät suurempaan, alkukantaiseen kaikkeuteen.
hehe.


onnellisia ihotunnekokemuksia ja kosketuksen riemua,
xoxo
Uneton Kouvolassa
(terkkuja mamalta&papalta)