ALL YOU NEED IS KIRPPIS.

KE 17082011 2.27

hei tyttöset,

lupasin laittaa hieman kuvia kirppislöydöistä täältä maalta.
olenhan kiihkeä kirppisuskovainen, joten enhän lomallakaan voi jättää paikallisia tavarataivaita tonkimatta.. :j <täällä on muuten myös TAVARATAIVAS-niminen kirppis.xp suosikikseni kehkeytyi kuitenkin ELÄMYSBASAARI, joka on varsinainen paikallinen nähtävyys. kirppiksen pitäjä jo itsessään on elämys - tyylinsä ja asiantuntemuksensakin nojalla. ja miten pieneen puotiin onkaan saatu mahdutettua läjäpäin ja rekeittäin katosta lattiaan vintageaarteita ja kaikkea siitä eteenopäin koko neliömäärä täyteen! Terapiatehdas totta vie, kuten ständi pihalla lupaa! harmikseni en voi määritellä kaikille löydöille, tai suurimmalle osalle, tarkkaa hintaa, sillä seurueemme saattoi ostaa ison kassillisen tavaraa ja tämä myyjäsherra totesi vaan että "nuo kengät on vitosen ja samoin tää kassi, et sovitaan et se tekee kympin" (!!) ja siiheen hintaan siis vintageulsteri, italialaiset virheettömät miesten nahkakengät, kaksi leninkiä, avokkaat, lampunvarjostin, kaksi hattua jne.. Tuuli löysi myös upeat Levikset ja YSL-nahkavyön, josta jäin hieman kateelliseks melkein.xPp

oh. joku päivä me viel Tuulitukan kanssa kirmaamme roadtripille läpi Suomen kahlamaan pikkukylien kirppikset läpi.! haussa tähän tarkoitukseen keltainen Kupla. pitäähän jo matkalla päästä tunnelmaan.

pintapuolista päivää,
hepeneiden keskeltä,
XOXOXO
a.

kietaisuneuletoppi jonkun pienen suomalaisen merkin,
hame kauniine drapeerauksineen taskujen edessä 4e

shortsihaalari, n. 0,7e



pikkumusta BHATTI Paris, e





kolttu RAGAZZA, n.1e,
hattu 100%villaa, n.0,80e




villaulsteri BEVELL, Muotitalo Hildén, n.2e




rakastan tätä leninkiä.!
jonkun käsityönä tekemä, luulen, n.1e






SE PÄIVÄ KUN TAIVAS VAJOSI NISKAAN.

mardi 16082011

syksy hiipii väistämättä hihansuista sisään. tämä kaikkien aikojen aurinkolomani muuttuikin syksynvastaanottajaisriehaksi. Aurinko päätti kai vaihtaa maisemaa. kai se lie kyllästynyt kiittämättömiin suomalaisiin.

ei auta ku juoda sadepäivän ilo-teetä, vetäytyä peiton alle ja haaveilla täydellisestä syyspuvustosta, ostaa liput kulttuuritapahtumaan ja niiata syksy tervetulleeksi. myös oiva siedätyshoitomuoto on tehdä kirppistournee pikkukylässä <saaliista lisää seuraavassa postauksessa> ja viipyillä kahviloissa ja lompsia korkkareissa taidenäyttelyssä ja hautautua taiteen vehmaiseen syliin. tai suunnitella uuden perheenjäsenen <meidän tapauksessa kissan!> hankkimista.

yritän änkeä vielä kuvia tänäisestä taidetiistaista, kun taivas roikkui kiinni niskassa ja maa huokaili painoaan.

Enjoyable Elokuuta.
xoxoxo
A,

"avosylin paljasjaloin

olen hitauttasi vailla

täällä tuulee jo syksymmin

puut ovat jo antautuneet

päättäväisyydellesi

huojuvat käsissäsi

vaihtoehdoitta, langenneina

sinä mustaat taivaankin

öisin hengitykselläsi

jätät vain tähdet

kertomaan eilisen toiveista

sinulla on kädessäs aina se värisuora

jota minä olen keräämässä

et ikinä anna odottaa itseäsi

pyyhällät paikalle päistikkaa pohatta

jään allesi
sankan painosi alle,

herra Syksy."





JUHA MENNA: "Ihmisromua", pronssi, 2008




MINJA REVONKORPI: "Liru laru loru", installaatio, 2009



PÄIVI HINTSANEN: "Vieras", 2010

JUHA MENNA: "Parantumaton sairaus", 2009

PÄIVI HINTSANEN: "Ikuisuus", 2010

ja tältä minä tänään näytin.
pysähtynyttä aikaa maalaiskartanossa.

PIILOUDUN KUUSEN TAA JA ANNAN TUULEN HUUHDELLA MENNEEN VUODEN TUNKKAISUUDEN SISÄLTÄNI

torstai 11082011

nämä päivät elämää jollaisena se tulisi elää joka päivä.

me emme näe naapureita, on vain joki ja talo ja me neljä.

kun kiikuttelen riippumatossa, maa nielee pohjattoman surun ja epäluulon, Aurinko nuolee talven murhekarpalot iholtani. ei pääkaupungin humua ja mylvintää, ei melusaastetta ei teollisuuden suulautta ei kiroavia helsinkiläisiä. vain kuusen havina ja heinäsirkat. me nukumme milloin tahdomme, irrallaan ajasta ja maailmasta. en katso uutisia ja elän hiljaa haavemaailmassani maanpaossa.
ja olen onnellinen.

pappa löysi minkin kompostista. ei tämäkään siis ole paratiisi. mutta minulle riittää aamu-usva joen yllä, tähtitaivas, hyvä viini ja ranskalaiset suklaakeksit aamiaisella. se, että olet siinä, mihin herään.

eikä kukaan huohota niskaan ja osoittele ja survo elämääni itse ulostamaansa muottiin.


joy.
elokuisesta yöstä täältä puskasta,
A.



  



    










NIIN PALJON JÄI SANOMATTA.

mardi 02082011

tänä aamu on aamiaispöydässä tunnelma on totinen, mutta silti varsin harmoninen. kiitän osaani elämässä ja juon rooibosteeni kaikella hartaudella viimeiseen kulaukseen. ruudun takana auringonkukat kurottuvat jo yli ikkunan puolivälin. kuuntelen pariisilaisten kahviloiden musiikkia ja tekisi mieleni tanssahdella kissan kanssa harmittomana läpi tiistaisen raukeuden. "La Mer" soi hämärässä keittiössäni ja muistan, että ostin joskus muinoin miehelleni soittorasian, jota veivatessa tämä kaihoisa laulunen kajahtaa soimaan, silloin kun olin vastarakastanut ja kaikki mikä edessä siinsi oli kuin suuri poksauttamaton saippuakupla käteni ulottumattomissa..

mietin, kuinka paljon ihmiseltä jää sanomatta elämässään? asioita, joita sitten loppuun asti katuu jättäneensä sanomatta. se on sääli. ettei sanota. miltä tuntuu. miksei sanota? joku epätäydellisyyden piintymä meissä, kuin pienet viheliäiset pikku-ukot pidättelis pienin köysin ajatusta ikinä pääsemästä suun kamaralle. tai sitten mietimme liikaa, mitä sitten, jos sanonkin, mitä sitten tapahtuu.. ihminen on niin surullisen pidättyväinen ja päättämätön.

pohdin myös, moniko ihminen ei usko rakkauteen? prosentuaalisesti. harmillisen moni, luulen.

no mutta. nyt on elokuu ja elämää täynnä.!
tahdon nuuhkia ilmaa ja nukahtaa riippumatolle tuulen leikkiessä hiuksissani. kirjoittaa jokaisesta päivästä tai ainakin opetella joka päivä näkemään jotain uutta. tanssia eteenpäin ja unohtaa kengät joen varteen. sulkea korvani kun puhut liian raskaita ja olla kevytmielinen. toisin sanoen olla ajattelematta mitään mikä painaa. ja nauraa kaikki vanha päivien paino pois. olla uusi ihminen.


sanokaamme mitä tunnemme.
xoxoxo
A.

ps.tässä hieman kesätunnelmaa.