TURKISH DELIGHT.

kesän muistoja mustenevaan mieleen. aikaan.

 

NUORUUDEN ELEGIA.

"Olet nuori ja kaunis/
Mutta kuka se on kun huutaa/"
Anna Järvinen feat. Olavi Uusivirta: Nuori ja kaunis

olen ylittänyt rajapyykin.
en muista tarkkaan, miten se oli, mutta jossain viimevuosien hiljaisuudessa se alkoi.
- vanheneminen.
soluni lakkaavat uusiutumasta. tai tuottamasta uusia soluja. tai jotain tieteellistä.

eli minä vanhenen.
vanhennun.
kasvan kuoliaaksi. (ei sillä, että niin kävisi tai ehtisi käydä, mutta se kuulostaa niin surullisen hassulta.)


ja samalla -
minne katosi nuoruus?
loputtomat kesäyöt, nuoruuden murheet, täyteen katettu tulevaisuus ja rinta uhkuen elämänuhoa.

-

päätin Nyt irrotella joka hetkellä.
kun jalat vielä vievät vastaanpanematta, ennen kuin näppylät vaihtuvat uurteisiin ja juoviin, "ennen kuin onnettomat päivät alkavat tulla tai ovat saapuneet ne vuodet, jolloin sanot: ”Minulla ei ole niistä mitään iloa”" (Saarnaaja 12:1 UM).

joskus kuulee puhuttavan vanhasta mielestä nuoressa kehossa.
tarkoitetaanko sillä mitä, en ole aivan varma.
toisin päin se on jännittävämpi kombo.
minä koetan vain olla ehyt, elävä ja kuulas mieli kehossa, jota kannan ja jonka nuoruudesta ja palveluksista iloitsen.
ja "vanhentua arvokkaasti" (such a cliché).
olla se kreisi skeittarimummu, joka käy omenavarkaissa ja vie papattia naapurin postilaatikkoon ja käyttää karvahattua ja punaisia nahkaleggingsejä ja irvistelee lapsille ja keräilee kissoja.
sitä, ystäväiseni, on arvokas vanheneminen a la Amélie.

arvokkaasti, tyylillä.
alanpa opettelemaan.
jota elämiseksikin kutsutaan.

A.

joskus olin nuori ja kaunis/ vierellä silloinen sieluntoveri, edesmennyt ex-katukissa Vyrppan

MIKSI RAKASTAN SUMUA.

"tämä mieletön usva jossa varjot hyökyvät toisiaan vasten, -
sielläkö tulevaisuuteni on?"
Raymond Queneau


sumuisella säällä ulkona on yhtä epätodellista kuin sisällä mielessäni.
kaikki on niin kaunista.
- ja epätodellista, etäistä.     turvallista ja erottumatonta.
siksi rakastan sitä.

x

"HONEYBUNNY HYPPÄÄ AUTOON, AJETAAN AURINKOON..."

.."Pariisissa pieni tauko, napataan deux Pernod"


Syysaurinko valaa aina toivoa ja joie de vivre'ä.
kuin lopun olisi pitänyt tulla, mutta saatkin vielä muutaman ilmaisen, odottamattoman tunnin..


Imagea pelatessa saivat valita, mikä energianlähde minä olisin.
Aurinko, niin väittivät.
(Se oli kaunista mutta ne ihmiset eivät oikeasti tunteneet minua. vain sen minän, jota heille esitän. itse olisin valinnut sormipariston.)


-
lauantaina sitten päädyin hurvittelemaan Linnanmäelle.
minä, nykyisin kaikkien kotihiirien äiti.
yllätyin, miten vapauttavaa oli hurvitella ilman estoja (tosin valtaosaksi toisten kiikuttamana) kuin lapsi ikään, unohtaen menneet ja tulevaiset, keskittyen siihen hetkelliseen vapauteen ja ajattomuuteen, jota vain ilmassa kieppuen voi kokea.
Aurinko paistoi ja olin hetken vapaa.


uskallus ylittää totunnaiset mallinsa on elämää kantava ja energiaa vapauttava voima.
ja laina-ajalla tankattu aurinkoenergia voi sekin puhdistaa valoisampaa verta kiertämään tätä rakennelmaa, joka vie minua eteenpäin.


ja hiljaa voi huomata jotain vanhaa elämästään ja älytä kiittää siitä. nähdä Kauneutta hetkisen verran.
kun bussissa kiinalainen mies aivastaa hullunkurisesti etkä voi peitellä huvittuneisuuttasi.
tai kuten aamulla auringon tulviessa sisään ikkunasta värittäen huoneessa telmivän pölyn hienoksi harsoksi, iloitsin kuinka ketterä Greta, kissani, on. se piehtaroi auringonläikässä ja hymyili ja hetken elämä oli valoa täynnä.


"Aurinkoisin terveisin"
A soleil.
XOXO

IDIOSYNCRASIES.

ja oodi Robin Williamsille.

(jonka ihania kilttejä silmiä rakastin pikkutytöstä asti.)





-Maybe you're perfect right now, maybe you don't wanna ruin that.

I think that's a super philosophy

That way you can go through your entire life without ever really having to know anybody.