ÄLÄ IKINÄ MUUTU, KEZIA.

kirjoitan Teille nyt eräästä rakkaasta esikuvastani, joka kaiketi lienee joskus ollut olemassakin. mutta ainakin hänen elämänmielensä elää edelleen, meissä erilaisissa, meissä haaveilijoissa, meissä lapsissa.

hän on Kezia Horn.
valloittava elämäniloa tursuava hupaisa mummeli Pieni Talo Preerialla-sarjasta. <sarjahan perustuu Laura Ingalls Wilderin muistelmiin, joten tahdon uskoa, että Kezia oikeasti oli olemassa 1800-luvun lopun Minnesotassa. :P
Kezia muuttaa Walnut Groven kylään asumaan näkymättömässä talossaan, jossa on vain ovenpielustat, keinutuoli ja vanha tulipesä. mikä inspiroivinta, Kezialla on Polly-niminen varis, joka luulee olevansa papukaija. I LOVE HER.xx

kylän väki tietysti on kummastuksissaan eikä pidä uutta asukasta ensinkään soveliaana. mutta lapset rakastavat häntä.
hän tarjoilee heille kahvia näkymättömistä kupeista, jotka sai lahjaksi edesmenneeltä merimiesmieheltään.

Kezia on erilainen.
hän ei häpeile elää mielikuvissaan,
vaan on aito ja rakastava ja hupsu ja epämuodollinen.
jollainen minäkin tahdon olla.
mutta hänpä ei välitä, että koko kylä ja maailma on häntä vastaan..

lopulta hän kuitenkin lähtee pois kylästä.
mutta minun mieleeni hän jää asumaan iäksi.

mielikuvitteellisia hetkiä!
xxx
Am.