"Olen niim tottunut sinuun, etten huomaa läsnäoloasi, ja
voin kirjoittaa: yksin. Mutta jos olet poissa,
tasapainoni särkyy, poissaolosi on lapsuuteni kolea
syksy, pimeä vuodenaika ja ovien sulkeutuminen."
Tyyne Saastamoinen
kolme vuotta,
useita viel' rinnallasi toivoen
Ame.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti