hei, kuten lienette huomanneet, blogini ulkoasu on keskellä murrosta, enkä millään tahdo saada sitä haluamani näköiseksi,(ikinä).
pitäisi laittaa lappu luukulle:
"OLEMME SULJETTUNA REMONTIN VUOKSI 1.8.2014 ETEENPÄIN MÄÄRÄÄMÄTTÖMÄN AJAN"
en oikein käsitä, miten ihmiset repivät blogiinsa toinen toistaan upeampia elementtejä kun itse en saa edes otsikkoa keskelle. :D
ja jos tämän tilanteen vetää psykologiseksi, niin eiköhän se kieli jonkinmoisesta isommasta ongelmantapaisesta.
ts. identiteettikriisistä.
(mitä minä haluan? i have no idea no more.)
vaikka kuinka yritän olla niin kepeän kesäinen ja innostunut puhtaasta valkoisesta ja kaikesta kevyestä ja raikkaasta ja puhtoisesta silti löydän itseni tummilta väriasteikoilta.
olen ihminen, joka valinnan edessä valitsisi mustan kodin valkoisen sijaan. pidän tummien värien tunnelmasta ja syvyydestä.
(ja puolustuksekseni voin sanoa, että väripsykologian mukaan täysin valkoisessa kodissa asuva ihminen yrittää eristää tunteet ulkopuolelle ja on täten tavalla tai toisella rikki hänkin).
mutta kukin kukkikoon omissa väreissään.
minä yritän hyväksyä sen tosiasian, etten koskaan muutu sisustuslehtien valkoisia kotejaan esittelevien nykyaikaisten ja modernien kaupunkisielujen kaltaiseksi.
tällaisia mietteitä tien päältä ja selityksen makua siitä, miksi kaikki on sekaisin (koska minä olen sekaisin).
väri-iloa,
XOXO
Amiél.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti